Lakiuudistukset mullistavat jäte- ja energia-aloja lähivuosina

1.11.2019 Protacon Blogi

 EU on päivittänyt uusiutuvan energian direktiiviä (RED II) ja kuutta jätealan direktiiviä.

EU on muuttanut hiljattain niin jätteen käsittelyyn kuin uusiutuvaan energiaan liittyviä direktiivejä. Tämä vaikuttaa suoraan myös kansalliseen lainsäädäntöön ja näkyy Suomessa mm. raportointivaatimusten tiukentumisena niin jätealalla kuin uusiutuvan energian tuotannossa. 

Muutokset tulevat voimaan nopealla aikataululla ja yritysten pitäisi pystyä vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin jo vuodenvaihteen jälkeen. Monessa yrityksessä vaatimusten täyttäminen edellyttää suuria muutoksia tiedonkeruu- ja raportointikäytäntöihin.

Mistä on kyse? EU on päivittänyt uusiutuvan energian direktiiviä (RED II), jonka täytäntöönpano kansallisissa lainsäädännöissä on kesäkuun 2021 loppuun mennessä. Lisäksi EU on muuttanut kuutta jätealan direktiiviä, jotka vaikuttavat puolestaan moneen lakipykälään Suomen jätelainsäädännössä. Nämä muutokset astuvat voimaan jäsenmaissa heinäkuussa 2020.

Materiaalin alkuperää ja toimitusketjua pitää seurata entistä tarkemmin

Kestävyysvaatimukset laajenevat koskemaan myös sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäviä biomassoja, kuten metsä- ja maatalousbiomassaa, sekä biokaasua.

Lain muutokset tuovat saman tyyppisiä uudistuksia sekä kiertotalouden että bioenergia-alan toimijoille. Molemmissa lakiuudistuksissa suurin muutos se, että ne asettavat entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet materiaalien kierrätykselle ja uusiutuvan energian käytölle. Kasvihuonekaasupäästöjen pitää laskea ja kaatopaikalle saa jatkossa päätyä entistä pienempi osa jätteestä. 

Biomassalla tuotetun energian täytyy olla kestävyyskriteerien mukaista. Aiemmin kestävyysvaatimus on koskenut vain liikenteen biopolttoaineita ja bionesteitä, mutta nyt se laajenee koskemaan myös sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäviä biomassoja, kuten metsä- ja maatalousbiomassaa, sekä biokaasua. [1]

EU:n jätesäädöspaketin tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä [2]. Jatkossa jätteenkäsittelylaitosten pitää mm. kirjata ja raportoida, miten jätettä on prosessoitu ja valmisteltu uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Lisäksi prosessissa syntyvät tuotteet ja materiaalit tulee raportoida tuote- ja materiaaliryhmittäin jaoteltuna. Myös esimerkiksi jätteenpolttolaitosten pitää raportoida tarkemmin käytetyn yhdyskuntajätteen osuus poltetusta jätteestä.

Kaiken kaikkiaan muutokset näkyvät kiertotaloudessa ja uusiutuvan energian parissa toimivissa yrityksissä niin, että seurantaa ja raportointia on tehostettava. Muuten manuaalisen työn määrä kasvaa valtavasti ja vaatimusten täyttäminen on erittäin haastavaa.

Uudistuksiin valmistaudutaan jo jätealalla, mutta aikataulu on tiukka

Once Liperi

Protacon Once® -järjestelmä hoitaa Puhas Oy:n itsepalveluperiaatteella toimivan jäteaseman materiaalivirtojen raportoinnin ja seurannan.

Kysyimme asiakkaamme Puhas Oy:n järjestelmäinsinöörinä toimivalta Jyrki Mainoselta, mikä on hänen näkemyksensä jätealaa koskevista lakimuutoksista. Puhas Oy on Pohjois-Karjalassa toimiva viiden kunnan (Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi) omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät osakaskuntiensa puolesta.

Puhas Oy:llä ollaan jo aloitettu valmistautuminen tuleviin jätelakia koskeviin muutoksiin mm. sähköisten siirtoasiakirjojen valmistelulla. Epäselvyys lakiuudistuksen kokonaisvaikutuksista jarruttaa kuitenkin muutosta: 

“Olemme kehityksessä mukana ja uskon, että voimme reagoida aika nopeastikin. Emme halua kuitenkaan etupeltoon lähteä tekemään yhtään mitään, ennen kuin on selvyys siitä, mitä muutoksia tarkalleen ollaan tekemässä”.

Oman haasteensa aiheuttavat jätelaitosten liiketoimintamalli, johon kuuluu paljon alihankkijoita ja sen myötä useita ohjelmistoja. Puhas Oy:n Mainonen kuvailee tilannetta jätehuoltoyhtiön näkökulmasta: 

“Ongelma on Suomessa se, että jätelaitoksilla on aika paljon alihankkijoita ja eri ohjelmia käytössä. Eri puolella Suomea toimitaan eri tavoilla ja esimerkiksi rannikolla toimitaan eri tavalla kuin meillä. Haastavaa on se miten saadaan yhtenäinen linja”.

Mainosen mielestä uudistusten aikataulu on liian tiukka: “Aikataulu on tiukka, sanoisin että vuosi tarvittaisiin lisää tähän. Sitten koko Suomi voi olla jollain tavalla kartalla. Toivon ettei se (uusi jätelaki) täysivaltaisesti tulisi voimaan vielä ensi kesänä”.

Tilaus- ja toimitusketjun hallinta on avainasemassa

Uudistukset edellyttävät jätealan ja kiertotalouden toimijoilta tehokasta tilaus- ja toimitusketjun hallintaa. Keskeisin onnistumisen edellytys on tiedonhallintaan sopiva järjestelmä, jonka avulla voidaan täyttää raportointivelvoitteet sekä säästää niin rahaa, aikaa kuin vaivaa.

Lue maksuttomasta oppaastamme, miten digitalisaatio tehostaa kiertotaloudessa toimivien yritysten toimitusketjun hallintaa.

Lähteet:

[1] Maa- ja metsätalousministeriö: Biomassan kestävyyskriteerit (21.10.2019)
[2] Ympäristöministeriö: Jätesäädöspaketti (21.10.2019)

Lue lisää

Digitalisointi kiertotaloudessa mahdollistaa toimitusketjujen uudistamisen teollisuusmaisen tehokkaiksi
Protacon edelläkävijänä kiertotalouden digitalisoinnissa ja automatisoinnissa
Gasum-menestystarina
Protacon Once ® – toimitusketjun hallintajärjestelmä

Annimari Lehtomäki

Kirjoittaja Annimari Lehtomäki

Toimin Protaconilla myynnin ja liiketoiminnan kehityksen parissa, fokuksena kiertotalous ja kansainvälinen liiketoiminta. Vapaa-ajalla liikun luonnossa jalan tai pyörällä, luen ja saunon.