Otetaanpa Industry 4.0 myytinmurtajan pihteihin. Käsitellään neljä myyttiä neljännestä teollisesta vallankumouksesta.

Ensimmäinen myytti: ”Industry 4.0 on neljäs teollinen vallankumous”

Jos ensimmäinen teollinen vallankumous oli vesi ja höyry, toinen sähkö ja kolmas automaatio, niin olemmeko seuraavan teollisen vallankumouksen äärellä? Tämä on kiinni katsontakannasta. Jos katsotaan asiaa teollisen tuotannon ja nimenomaan yksittäisen tuotantolaitoksen näkökulmasta, niin kyse on lähinnä kolmannen sukupolven arsenaalin päivityksestä. Edelläkävijyyden toteuttajat kuten Protacon, ovat tehneet laitteiden välistä viestintää ja itsenäisesti ohjautuvaa automaatiota jo vuosia. Teknologian arkipäiväistyminen tekee ilmiölle enemmänkin ”Daavid ja Goljat” -luonteen. Industry 4.0:n käytännöllistyminen ja ekosysteemit voivat auttaa pieniä toimijoita astumaan suuremmille markkinoille. Goljateille se taas on mahdollisuus luoda kilpailukykyä aiempaa laajemmalla keinovalikoimalla. Myytti on siis osin totta. Kyse on vallankumouksesta, mutta enemmänkin koko yritysstrategian kuin teollisen tuotannon näkökulmasta.

Toinen myytti: ”Valitse Industry 4.0:n toteutukseen se kumppani, jolla on palvelu tiedon keräykseen”

Tämä on myytti, ja puhdasverinen tekno-penan harhautus. Sanon tämän siitä huolimatta, että myös meillä Protaconila on oma tiedonkeruupalvelu. Tiedonkeräys, tietovirtojen ohjaus ja tiedon säilytys pilvipalvelussa ovat asioita, jotka käytännöllistämisessä useimmiten toteutuvat. Kaikkien pilvialustojen historia on se, että ne ovat aina peräisin jostain ympäristöstä ja tarkoitettu tiettyyn käyttötarkoitukseen josta palvelutoimittaja yrittää niitä laajentaa isompaan markkinaan. Historiasta voimme oppia. Silloin kun pankit muuttivat tietovirtansa digitaaliseksi, niin olisiko oikea kumppanivalinta toteutukseen ollut aina se, jolla on tiedonsiirtoalusta? Tuskinpa oltaisiin koskaan päästy tilanteeseen, jossa palvelut olisivat radikaalisti monipuolistuneet ja koko ansaintalogiikka uusiutunut ja digitalisoitunut. Kumppanin valinnassa on tärkeämpää valita se, joka ymmärtää sekä digitalisaation, että automaation. Pelkkä tiedonvälityslogiikkaan painotttunut osaaminen voi viedä kehityksen fokusta aivan väärään suuntaan.

Kolmas myytti: ”Big data on tie menestykseen Indystry 4.0:n rakentamisessa”

Tämä on sekä totta että myytti. Hajautettu tuotanto, itsenäisemmät laitteet, palvelumaailmaan siirtyminen ja tuotannon hallinta reaaliaikaisemmin tuottavat ja tarvitsevat aiempaa maailmanjärjestystä enemmän tietoa ja bittivirtoja. Samalla kuitenkin koko yrityksen johtaminen, organisoituminen ja tuotantostrategia vaativat itse asiassa enemmän inhimillistä johtamisosaamista. Itsenäistä tuotantolaitosta voidaan optimoida valmiiden algoritmien avulla enenevässä määrin. Sen sijaan industry 4.0:n mukainen yritysstrategia tai tuotestrategia aiheuttaa monimutkaisuuden, jossa menestymisen yhdistelmä on juuri sellaisessa johtamisessa, jota vain ihmismieli voi tuottaa.

Neljäs myytti: ”Kilpailuetu saavutetaan vain jos kaikkia industry 4.0:n kuutta periaatetta noudatetaan”

Tämä on myytti. Markkina on täynnä toimijoita, jotka esittävät yhden ohjelmiston tai ohjelmistokokonaisuuden olevan vastaus Industry 4.0:n kehitykseen. Me koemme, näemme ja teemme arjessa ratkaisuita, jotka hyödyntävät jotain tai joitain kuudesta suunnitteluperiaatteesta. Kokemuspohja osoittaa, että ketteryys, kokemus ja nopeat kokeilut ovat tie menestykseen. Industry 4.0:aa ei kannata yrittää rakentaa kertarykäisyllä.

Jarkko Kosonen

Kirjoittaja Jarkko Kosonen

Protaconilla liiketoimintajohtajana. Digitalisaatio ja muutosjohtaminen kutsumusammattina. Lätkä, golf ja snorklaus harrastuksina.

Seuraava artikkeli